Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun eräänä päivänä vuonna yks ja kaks muhun iski ulkomaan kärpänen. Siitä lähtien olen vain halunnut nähdä ja kokea maailmaa Suomen ulkopuolella. Onko sitä? Totta mooses ja vaikka millä mitalla, kunhan vain karistaa ennakkoluulot pois matkaa jarruttamasta ja elää täysillä kohti uusia kokemuksia. Näin minä ainakin yritän tehdä. Silti täytyy myöntää, että aina silloin tällöin tulee hetkiä, jolloin kaikki tuntuu menevän alamäkeen ja Suomi tuntuu ainoalta oikealta paikalta. Mutta koti-ikävä vain kuuluu asiaan eikä sitä missään nimessä kannata pelätä. Suomi ja oma kulttuuri tulee aina olemaan ajatusten takana, sitä kun huomaa kaipaavansa monia asioita myös kotoisesta Suomesta.
Olen siis tällä hetkellä Erasmus-vaihdossa Ranskan Lyonissa ja tarkoitus olisi jatkaa työharjoittelulla Bayonnessa. Puolisentoista kuukautta opintoja takana ja matkalla olen ollut jo elokuun puolesta välistä. Kaikki alkoi siitä, kun tapasin erään tälläkin hetkellä elämässäni vaikuttavan henkilön kotikaupungissani reilu vuosi sitten. En itse asiassa pitänyt niin kovasti Ranskasta tai ranskalaisista enkä pitänyt maata niin kovin kauniinakaan, mutta silti sinne oli päästävä... Hmmm... Ja nyt olen täällä aina ensi syyskuuhun asti!!! :) Olin ajatellut lähteä vaihtoon Itävältaan harjoittamaan saksan kielen taitoani, mutta tämä tyttö otti ja lähti maahan, jonka kieltä en vieläkään osaa... Tulenko koskaan oppimaan? Siinä vasta hyvä kysymys...suomalaisen suuhun kun tuo ärrien vääntely ei iskostu... Mutta silti aina pitää kokea uutta ja ottaa siitä kaikki irti. Ehkä opin kielenkin... :)
Saavuin siis elokuun puolessa välissä nauttimaan Lounais-Ranskan auringosta. Ja huh sitä hellettä, lämmintä kyllä piisasi!!! Mutta mikäs siinä oli ollessa. Pitkät rannat, surffaajat, sinisenä kuultava meri, puolialastomat ihmiset itseänsä paahtamassa, kylmä drinkki, viilentävä tuuli... Harmi, että kesä alkaa olla jo ohi... Kellot siirrettiin talviaikaan ja ulkona on harmaata... Noh, vielä muutama päivä sitten mittari kipusi 27 asteeseen ja Suomessa taisi jo tulla ensilumet (oh, kaipaan lunta...).
Koulu Lyonissa alkoi "kunnolla" vasta syyskuun loppupuolella. Kuun puolessa välissä alotimme koulun ranskan intensiivikurssilla...koulua oli jopa muutama tunti per päivä... Se oli aika turhauttavaa... Olin itse asiassa jo odottanu koulun alkua peppu kuumana pitkän kesän jälkeen... Kaipasin jotain järjellistä toimintaa ja rutiineja. Vaikka vaihdossa mikään ei toivottavasti kehkeydy perinteiseksi rutiiniksi. Noh, käytin ajan kaupunkia katsellessa...nyt sitä ei enää jaksakaan tehdä sightseeingia... Heh...
Mitä sitten näiden kahden kuukauden aikana on kerennyt tapahtumaan? Muutakin kuin Lyonin nähtävyyksiä... Ja by the way... Lyon on todella kaunis ja mielenkiintoinen kaupunki. Ranskan tällä hetkellä toiseksi tai kolmanneksi suurin kaupunki. (Tosin välillä kiireiset ihmiset ja ihmisjoukot ottaa päähän, varsinkin ostoskeskuksessa tai metrossa...)
Baskimaassa eli Anglet-Bayonne-Biarritz -akselilla biitsin lisäksi käytiin tutustumassa mm. La Rhuneen. Se on erittäin kaunis vuori/alue Ranskan ja Espanjan välimaastossa. Mentiin vuoristojunalla ylös vuorelle, joka oli Espanjan puolella ja siliteltiin villihevosia...ym...
Sitten tuli käytyä muutaman kerran Rugbya katsomassa... Ranskalaiset on siihen lajiin ihan hulluna...jalkapallon jälkeen... Noh, onhan siellä paljon lihaksikkaita miehiä... ;) Sitten kävimme härkätaistelussa, joka oli ehkä mieleepainuvin tapahtuma koko lomassa. Ensimmäisen härän kuolema oli jotain aivan karmivaa...teki mieli oksentaa... Mutta tunnelma oli silti todella mahtava - ihmiset hurrasivat, taputtivat, elivät mukana.
Lyoniin kun pääsin, koulu järjesti heti alkajaisiksi tutustumismatkan Ranskan Alpeille. Olimme kaksi päivää Val Cenis nimisessä kylässä 2000 metrin korkeudessa. Tarkoituksena oli tutustua tuleviin ranskalaisiin luokkatovereihin ja muihin vaihtareihin. Olin odottanut todella tuota matkaa, kun asuin niin kaukana muista, etten ollut vielä kerennyt juuri tutustumaan heihin. Ja kouluakaan ei juuri ollut...tutustuminen oli siis melkein mahdotonta... Ohjelmassa oli mm. urheilua, ruokaa ja juomaa (Ranska you know), tanssia... Noh, matkasta muodostui aika hulvaton...kyllähän sen tietää...noin 200 opiskelijaa...ja muutama valvoja...ja täytyy sanoa, että kyllä valvojatkin osasivat relata...hehehe... :)
Muutama viikko sitten käytiin viettämässä mun synttäreitä Sveitsin Genevessä. Oli aivan mahtava matka, vaikka yöelämää ei juurikaan löydetty. Ensimmäiseen ja ainoaan yökerhoon sis.pääsy oli 20 euroa...hmmm...maksanko? EN. Jebs, mutta paljon sightseeingia tuli tehtyä. Käytiin kaikki mahdolliset turistinahtävyydet... Tosin United Nations jäi katsastamatta.. Viikonlopputrip ja aina myöhästyttiin kierrokselta. :( Hmmm...ollaan kai liian ranskalaistuttu...hehe... Viikonlopun aikana tosiaan kerettiin tekemään vaikka mitä. Kierreltiin ja katsastettiin paikkoja, pakarat saivat ainakin liikuntaa... heh... Päälimmäisenä Genevestä jäi mieleen isot ja mahtavat autot, pankit, putiikit, kuten Escada ja Versace - rikkaat ihmiset. Noh, ehkä minäkin joskus. :)
Sitten mitäs muuta tässä on kerennyt tapahtumaan...? Meille Lyonin vaihtareille järjestettiin kierros Lyonin nähtävyyksiä katsellen... Meitä oli yhteensä noin 500. Aikamoinen määrä. :) Tosin nähtävyydet oli jo kierretty moneen kertaan... :) Opiskelijat veti paikalle varmaankin samaisena iltana tarjottava aperitiivi...;) Tosin pettymys oli suuri, kun tarjolla ei ollutkaan alkoholipitoista...hehehehehe... Samaisena iltana kävin ensimmäistä kertaa marokkolaisessa baarissa, jossa poltettiin piippua (siis eri makuisia...kuten omena tai passion...piipun nimeä en tiiä...)...ja illalla nukkumaan mentäessä kurkku oli todella käheä...
Muuta mainittavaa ei vielä ole kerennyt tapahtumaan...muuta kuin biletystä, aperitiiveja, illallisia yms. Pariisi on vielä tarkoitus käydä katsastamassa.
Olen huomannut, että aika menee liian nopeasti. Havahduin juuri, että enää on puolisentoista kuukautta koulua jäljellä ja tuntuu siltä, että ei se ole vielä alkanutkaan. Opiskelijatovereihinkin alkaa vasta tutustua...ja sitten pitäisi lähteä... :(
Kurssit englanniksi tuntui aluksi todella hankalilta, kun on tottunut aina opiskelemaan suomeksi. En vieläkään ymmärrä puoliksikaan tunteja...ei se johdu opettajan aksentista...vaan vaikeista sanoista ja siitä, että luokassa on koko ajan ihan hirveä melu... Vaihtarit istuvat kiltisti etupenkeissä...mutta ranskikset...KAUKANA TAKANA!!! Täytyy myöntää, että vielä en ole oppinut mitään uutta verrattuna Suomen opetukseen...toivottavasti ennen kuin tämä lukukausi on ohi... :/ Yhdestäkin kurssista saimme (näin ainakin käsitimme) 3 op vain istumalla tunneilla, tekemättä juuri mitään... Kokeet on jaettu yhdelle viikolle joulukuun loppuun... Nyt kaipaan Suomen opetusta ja organisointia ylipäänsä... Vaikka voisi organisointi Suomessakin olla parempaa...niin täällä se todellakin menee päin honkia... Oppilaat jätettiin ilman asuntoja...kukaan ei kerro, milloin pitäisi ilmestyä ja minne...vaaditaan, että ollaan ajoissa tunneilla ja silti opettajat on itse aina järjestäin 15min myöhässä...ja paljon muuta... Mutta ei anneta noiden häiritä! :) On täällä paljon kaikkea muuta, mikä korvaa huonot puolet, kuten joulukuussa järjestettävä Idracin Gaala. Pitäisi yrittää etsiä iltapuku ja kavaljeeri...hmmm...IHANAA!!! Pääsen pukeutumaan parhaimpiini ja tunnen oloni prinsessaksi. Mutta ei ennen puoltayötä kotiin...
"Hankaluuksiinkin" olen joutunut blondiuden takia...vaikka ei se niin ihmeellistä ole Ranskassa... Sitten olen kohdannut hankalan vuokraemännän... ym... Mutta ei mitään, mistä en selviäisi!!! Ainut, mikä tuottaa hankaluuksia, on ranskaksi kommunikointi, mikä on vielä plus miinus nolla... Mutta vielä on paljon aikaa! :)
Elämä on tarkoitettu nautittavaksi...eipä siis murehdita turhista!!!! :) :) :)
A BIENTOT!!!
Kommentit